Meillä on pöytä! Ensimmäinen pöytä koko huushollissa. Spagetit ja maitolasit aseteltiin eilen juhlallisesti tason päälle eikä syliin, sohvalle tai lattialle, kuten koko kesäkuun ajan. Betonilevystä tuli vähän rouheampi kuin kuvittelin, mutta sehän vaan passaa. Ei tarvitse varoa kopsuja, kun kulmat ovat valmiiksi lommoilla. Tunnearvo on tietenkin suuri, kun kakku on isännän itse leipoma. Jalkalistamuottiin valettu järkäle, joka painaa niin paljon, ettei pöytä hievahda mihinkään ilman parin hengen talkoita.
Levyn annettiin valuoperaation jälkeen kuivahtaa pari päivää, minkä jälkeen pinnasta hiaistiin suurimmat rosot tasaiseksi. Lopuksi betoni siveltiin himmeällä Kiva-kalustelakalla, joka jätti pinnan mukavan luonnolliseksi. Pöydän vaiheista olen kirjoitellut aikaisemmin näissä päivityksissä:
Sohvapöytä betonista, osa 1
Pöytäprojekti x2
Joko siellä on selvitty juhannuksesta? Täällä kärvistellään itikansyömien ja samalla kaikkien aikojen paukkuisimman ihon kanssa, mutta muuten keskikesän juhlahumina alkaa hellittää. Katse on jo kohti ensi perjantaita, jolloin mulla alkaa l-o-m-a.
HIENO! =)
ReplyDeleteKiitti! :))
DeleteVau, lopputulos on kyllä niin hieno! Kivan pelkistetty ja rouhea, mutta silti siinä on sitä jotain :)
ReplyDeleteHyvin kiteytetty! :) Kuin omasta suusta. Nuo väriviivat ensin vähän mietitytti, mutta nyt tykkään jo niistäkin.
DeleteOi vitsi siitä tulikin pähee! Melkein voisi omaankin kotiin toivoa ;)
ReplyDeleteHehe, DIFM-projekti käyntiin vaan eli do-it-for-me.
DeleteOnpa hieno! Kelpais mullekin. :)
ReplyDeleteKiitos Inka. :)
DeleteVitsi kun on makea! *sisustushuumassa
ReplyDeleteI-HA-NA! Olen niin vihreä!
ReplyDeleteHaha, parempi sekin kuin punainen ja paukkuinen...
Delete:D
DeleteVoi herranenaika mikä pöytä, just tuommoinen ihana minkä mäkin kelpuuttaisin oitis kotiini. Rouheus on rok.
ReplyDeleteSelvitty on. Jussi kotona ja puoltoista päivää sen jälkeen lasten kanssa reissaamassa. Oli niin rankka reissu että olen loman tarpeessa :D
Rankat oli jussireissut täälläkin. :**) --> Kuvassa naaman itikansyömät, jotka näyttää allergiselta ihottumalta. Nooo, rouheus on onneksi rok.
DeleteVautsi, tosi hieno! Tykkään erityisesti tuosta väristä kun ei ole ihan tasainen. :)
ReplyDeleteKiitos, joo siitä tuli sattumalta tuommoinen raidallinen. :P
DeleteSehän onnistui sitten just eikä melkein! Hieno!
ReplyDelete:] Kiitti, välitän terveiset tekijälle!
DeleteTörkeen hieno pöytä! Pesee meikäläisen nahkapalli/pöytävirityksen mennen tullen! :)
ReplyDeleteEikä pese, se palliki on kiva! Nostalginen ja hauska.
DeleteJumpe, että siitä tuli cool! Kunnon teollisuusmeininkiä. Ja Tassuttelija voi siihen raapia kynsiäkin. ;)
ReplyDeleteUpea, hyvä tyypit!! :)
Tassuttelija raapii vaan meidän uutta splitbackia. :/ Jos ottaa niskasta kiinni, tyyppi pistää kielen ulos ja kattoo silmiin. Arvaa leppyykö sydän sekunnin murto-osassa? Kiero katin riepale.
DeleteHän osaa kattimaisimmat keinot. ;)
DeleteNo todellakin. <3 Kieräyttäny mamman pikkuvarpaan kynnen ympärille.
DeleteHieno lopputulos, hyvällä tavalla rosoinen!
ReplyDeleteKiitos Reetta! Rosoisuutta kyllä tosiaan riittää, vähän tahattomankin paljon. :)
DeleteIhan mielettömän hieno!! Wau! Todella onnistunut ja ihanan rouhea.
ReplyDeleteTäällä on tänään pähkäilty ilta betonin kimpussa. Saapa nähdä, saadaanko millainen betonilattia. :D
Kiitos! :) Mietin vielä himppusen, pitäisikö tuo käsitellä vielä jollakin vaalentavalla lakalla... hmm. Odotan innolla, mitä keksit sun lattian pintaan. :P
DeleteTodella hieno!!
ReplyDeleteKiitti Johanna. :)
DeleteIhanan rouhee! =)
ReplyDeleteKyllä. :)) Voi kalautella lasit ja lautaset huoletta pinnalle.
DeleteTämä on aivan ihana! Eksyin blogiisi kommenttisi kautta ja täällähän on vaikka mitä makeeta inspiraatiota! :)
ReplyDeleteHeii, kiva kun eksyit ja samat sanat omasta blogistasi! :)
DeleteONNEKSI OLKOON AIVAN MAHTAVAN PÖYDÄN JOHDOSTA...BETONI ON UPEA MATERIAALI. Hienoa tässä on vielä mielestäni se, että pöytä on itse valettu, wow!!
ReplyDeleteKiitos. :) Ihana kommentti. Vilautin tämän myös valajalle, eli terveiset välitetty!
DeleteIhana, ihana, ihana! Ja vielä kun se tosiaan on itse tehty! Kyllä tuohon tosiaan on nautinto laskea se maitolasi :)
ReplyDeleteHahaha, no on! Ja varsinkin, kun meillä ei ole mitään muuta pöytää toistaiseksi. :DD Oikeasti alkaa vähän hiertämään jo tämä pöydättömyys. Heinäkuun puolivälissä pitäisi tulla ihka oikea ruokapöytä viimein taloon.
DeleteSiis mihin se mun kommentti oikein katosi.. aivan ihana ja mahtava..ja ja ja.. ! Kasvatat koko ajan meikäläisessä keittiönpöydän tuunauskapasiteettia.. Se on odottanut pintamaalia jo pitkään.. Lisäksi muut tumman petsin omaavat puukalusteet voisi "ehkä maalata" erivärisiksi. Jes!
ReplyDeleteEi ymmärrä.. mikään kommentti tänään tai eilen ei näy kenenkään bloggerissa.. :/ Ja juuri kun tarinaa riitti.. pöh
ReplyDeleteHööh. Tuo on nihkeetä. :[ No, mutta nyt jäi jälki. :) Kiva, kun kävit visiitillä!
DeleteTulin vastavierailulle :)
ReplyDeleteOi vitsi kuinka hieno pöytä! Aivan mahtavan hieno :)
Kiva! :) Kiitos, ollut kovassa käytössä ja hyvin toimii! :))
DeleteKommentoin jo tuonne omankin bloksun puolelle, mutta siis, itseasiassa satuin tänne sun sivuille Kahden suoran kautta ja ihastelin käynnillä juurikin tätä kyseistä pöytää :) Betoni on kyllä mielenkiintoinen matsku!
ReplyDelete